1.6.2022 Musiikki vaikuttaa lapsen kehitykseen Sikiö alkaa kuulla jo raskauden puolivälistä alkaen. Kuuntelemalla hän tutustuu äitiin ja läheisiin sekä muodostaa käsityksen äänimaailmasta, johon on syntymässä. Syntymättömälle lapselle laulaminen siis kannattaa. Eikä musiikki menee hukkaan syntymän jälkeenkään, musiikki vaikuttaa myönteisesti lapsen kognitiiviseen kehitykseen läpi elämän. Kognitiiviset taidot ovat tiedon vastanottamisen, käsittelyn ja varastoinnin taitoja. Näitä ovat muun muassa ajattelu, havaitseminen, kieli, muistaminen, oppiminen, suunnittelu, ongelmanratkaisukyky, päätöksentekokyky ja keskittymiskyky. Musiikkiharrastus tukee näiden tärkeiden taitojen kehittymistä ja voi myöhemmin auttaa lasta esimerkiksi lukemaan ja kirjoittamaan mutkattomammin. Musiikki auttaa kiinnittymään vanhempaan ja hahmottamaan itseä Vauvan oppiminen on ensin kuuntelemista – tämä muuttuu pikkuhiljaa itsetuotetuksi ääneksi. Tästä kiljahtelu ja kujertelu kasvavat puheeksi. Samanaikainen laulu ja liike lisäävät vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta ja voi vahvistaa varhaislapsuuden tärkeää kiintymyssuhdetta. Silittelyjä, hellää kosketusta ja vähän jänniäkin kurkistelujuttuja sisältävät musiikkileikit vahvistavat yhdessä turvallisen aikuisen kanssa koettuna lapsen luottamusta vanhempaan ja auttavat käsittämään itseä erillisenä ihmisenä. Musiikin vaikutus kielenkehitykseen on suuri Kaikenlainen usein tapahtuva musiikkitoiminta terävöittävät lasten kykyä kuulla, joka taas vaikuttaa osaltaan lapsen kielenkehitykseen. Loruilu ja lauleskelu auttavat mm. sanojen erottelussa, äänteiden käsittelyssä ja kielellisen muistin kehittymisessä. Musisoidessa myös sanavarasto kasvaa rikkaaksi ja puheen erottelu taustamelussa voi olla helpompaa. Kieli voi isompana taipua paremmin myös vieraan kielen lausumiseen, jos sillä on rallateltu pienestä pitäen. Myöskään vanhan kunnon toiston taikaa ei voi koko ajan nopeutuvassa maailmassa vähätellä; laulujen kautta lapset kuulevat ja toistavat uusia sanoja useampaan kertaan. Tämä vahvistaa sanojen merkitystä kehittyvissä aivoissa. Miksi tulisin lapseni kanssa muskariin? Musiikki on hyödyksi lapselle kaikissa muodoissa, mutta muskari tekee musisoinnista erityisen hetken, ensin vanhemman kanssa ja myöhemmin oman kivan harrastuksen muodossa. Arjesta rajatut muskarikokoontumiset tarjoavat myös vanhemmalle paitsi kontakteja muihin samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa, myös mahdollisuuden rauhoittua häiriöttömään tekemiseen lapsen kanssa. Vauvamuskariin voi tulla jo hyvin pienen vauvan kanssa liikkumaan musiikin tahtiin ja kokemaan yhdessä musiikkia. Jos musiikki vie mennessään, ja muskari jatkuu ikiomana harrastuksena, aletaan harjoitella myös tärkeitä sosiaalisia taitoja: jakamista, tunteiden käsittelyä ja yhdessä toimimisen pelisääntöjä: miten otetaan huomioon toisia, milloin on oma vuoroni, milloin keskitytään ja koska irrotellaan! Muskarissa pääsee ilmaisemaan itseään, tekemään yhdessä kaverien kanssa ja ajattelemaan itsenäisesti mukavan aikuisen ohjauksessa. Tilaa on myös lapsen omalle persoonalle, paikalla on aina turvallinen aikuinen, jonka syliin pääsee, jos vaikka ikävä iskee. Näin käsitys itsestä, itsevarmuus ja kokemus omista kyvyistä vahvistuvat. Päiväkotimuskari myös helpottaa vanhempia keskellä arkirumbaa; päiväkotimuskari pidetään päiväkotipäivän aikana ja harrastukseen kuskauksen hoitavat päiväkodin henkilökunta ja musiikkiopiston opettaja. Mutta kaiken tämän lisäksi, muskarissa on tosi kivaa! Tervetuloa Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston muskariin!⇒Katso ryhmät Lue lisää siitä miten musiikki vaikuttaa lapsen kehitykseen: Totta vai tarua? Kahdeksan väitettä musiikin vaikutuksesta lapsen kehitykseenAivotutkija laittaisi lapsen muskariin Tanja Linnavalli: Musiikki lapsen kielellisen kehityksen tukena
