Paikkarin torpan historia ja alue
Paikkarin torppa, Elias Lönnrotin syntymäkoti, sijaitsee Sammatissa Valkjärven maisemassa. Lönnrotin räätäli-isä, Fredrik Johan Lönnrot rakensi tuvan noin vuonna 1800, kun perhe muutti Haarjärven kylään Sammatin Kiikalasta. Elias asui Paikkarilla lapsena. 12-vuotiaana hän lähti opiskelemaan Tammisaaren pedagogioon. Katkonaisten opintojensa aikana Elias asui lyhyitä aikoja Paikkarilla, kunnes pääsi Turun akatemiaan opiskelemaan vuonna 1822.
Eliaksen vanhin veli, Henrik Johan Lönnrot osti Paikkarin isältään vuonna 1825, ja hän laajensi rakennusta eteisellä ja kamarilla. Henrik Johanin suvulla torppa säilyi vuoteen 1875 asti, jolloin torppa myytiin Elias Hänniselle. Kolme vuotta Elias Lönnrotin kuoleman jälkeen vuonna 1887 Sammatissa huolestuttiin Paikkarin torpan tulevaisuudesta. Torpan säilyttäminen jälkipolville nähtiin välttämättömänä ja toivottiin, että Lönnrotin kansallisen merkityksen vuoksi Suomen senaatti ottaisi torpan hallintaansa. Näin myös tapahtui vuonna 1889.
1920-luvun lopulla Paikkarin alueelle rakennettiin punainen vahtimestarin talo, joka tunnetaan myös matkailumajan nimellä. Nimensä mukaisesti talossa asui Paikkarin torpan vahtimestari, joka myös viljeli aluetta ympäröineitä peltoja. Talon yläkerrassa oli lisäksi pari huonetta, joissa matkailijat saattoivat yöpyä. Useimmat rakennukset Paikkarin alueella ovat vahtimestarin aikaisia talousrakennuksia.
Museovirasto vastasi Paikkarin torpan avoinnapidosta, kunnes Lohjan kaupunki otti avoinnapidon vastuulleen vuonna 2012. Nykyään Paikkarin torpan alueen ja rakennukset omistaa Senaatti-kiinteistöt, jonka päävuokralaisena on Museovirasto.
Paikkarin torpan alueella sijaitsee Sampomäen teatterilava, jota hallinnoi Sampo-yhdistys. Yhdistys järjestää vuosittain perinteiset Sampojuhlat alueella, ja lisäksi Vaahterateatteri pitää Sampomäellä kesäteatteria.
Paikkarin torpan ympäristössä vaalitaan perinteistä niittykasvillisuutta. Kallion ja torpan ympäristö niitetään kerran vuodessa loppukesällä ja leikkuu jätteet kerätään pois, jotta maaperä säilyy köyhänä ja niittykasveille otollisena kasvuympäristönä. Valkjärven rantaniittyjä hoitavat kesäaikaan lampaat, jotka ehkäisevät niittyjen vesakoitumista.
Ympäristön ja rakennusten restauroinnista ja ylläpidosta huolehtii Senaatti-kiinteistöt.