Huvimajan merkitys
Valtakunnallinen arkkitehtuurin ja muotoilun vastuumuseo AD-museo toteaa antamassaan lausunnossa, että Paloniemen kartanon päärakennus ajoittui samaan aikakauteen tunnetuimpien Gesellius, Lindgren, Saarisen suunnittelemien yksityistalojen Suur-Merijoen, Hvittorpin ja Hvitträskin kanssa. Paloniemi aloitti näiden vaaleaksi rapattujen, sulavamuotoisten yksityisrakennusten sarjan, josta toimisto tunnetaan myös kansainvälisesti. Samoihin aikoihin toimiston tuotantoon alkoi ilmestyä myös puusta tehtyjä ja mittakaavaltaan pienempiä rakennuksia, joista Paloniemen huvimaja on ensimmäisiä ja arkkitehtonisesti merkittävimpiä.
Paloniemen huvimaja edustaa lausunnon mukaan Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarisen uralla verraten harvinaista rakennustyyppiä. Rakennuksen erityisyyttä lisää se, että toimiston suunnittelemista huvimajoista osa on tuhoutunut tai niiden kohtalo on epäselvä.
Paloniemen huvimajan ainutlaatuisuutta alleviivaa myös sen korkea arkkitehtoninen laatu. Se on huvimajaksi poikkeuksellisen näyttävä ja erittäin edustava esimerkki jugendkauden huvimaja-arkkitehtuurista Suomessa. AD-museo toteaa lausuntonsa lopuksi, että kiistattoman ainutlaatuisen huvimajan säilyttäminen ja kunnostaminen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriperintöteko.
Arkkitehdit Armas Lindgren, Eliel Saarinen, Albertina Östman ja Herman Gesellius opiskeluaikanaan. Museovirasto. Historian kuvakokoelma.