Etusivu » Asuminen ja ympäristö » Ympäristö ja luonto » Ympäristön­suojelu » Ympäristön tila » Ilmanlaatu Lohjalla

Ilmanlaatu Lohjalla

Ilmansuojelun tavoitteena on parantaa ilman laatua ja ehkäistä teollisesta toiminnasta ja liikenteestä johtuvia haittoja. Lohjalla ilmanlaatuongelmia aiheutuu tyypillisimmin kevätaikaan liikenteen nostattamasta katupölystä.

Lohjan ilmanlaatu nyt

Lohjan keskusta-alueen yleistä ilmanlaatua mitataan Harjulan toimintakeskuksen pihalla, osoitteessa Kullervonkatu 7. Mittausaseman tuloksia voi seurata HSY:n ja Ilmatieteen laitoksen sivuilla.

Lohjan ilmanlaatutiedot Ilmatieteen laitoksen Ilmanlaatu Suomessa -palvelussa:

Allow marketing cookies to view the content

Ilmanlaadun seurannan vuosiraportit

Ilmanlaadun seurannasta julkaistaan vuosittain uusi yhteenvetoraportti:

Päivitetty Uudenmaan ilmanlaadun seurantaohjelma julkaistiin maaliskuussa 2018:

Ilmanlaadun mittaukset

Ympäristölupavelvolliset laitokset raportoivat vuosittain laitosten aiheuttamat päästöt Lohjan ympäristönsuojeluun. Liikenteen päästöt arvioidaan vuosittain laskentamallin avulla. Lisäksi Ilmanlaatua on tarkkailtu Lohjalla yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa vuodesta 1988. Vuoden 2009 alusta lähtien ilmanlaadun tarkkailun toteutuksesta on vastannut Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

Lohjan keskusta-alueen yleistä ilmanlaatua mitataan Harjulan toimintakeskuksen pihalla, osoitteessa Kullervonkatu 7. Vuosina 2009-2019 mittausasema sijaitsi Nahkurintorilla ja se siirtyi vuoden 2020 alussa Kullervonkadulle. Siellä mitatut pitoisuudet kuvaavat Lohjan yleistä ilmanlaatua, koska sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä päästölähteitä. Lohjalla ilmasta mitataan nykyään typpidioksidin NO2, hengitettävien hiukkasten PM10 ja pienhiukkasten PM2.5 pitoisuuksia.

Ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) on annettu rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin, lyijyn ja hiukkasten pitoisuuksille raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Ilmanlaatuasetuksessa säädetään myös rikkidioksidin ja typpidioksidin varoituskynnykset sekä typpidioksidin ja rikkidioksidin raja-arvot kasvillisuuden suojelemiseksi. Raja-arvojen ja varoituskynnysten ylittymisestä on kunnan tiedotettava väestöä viipymättä.

Mitatut ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat olleet viime vuosina pääosin alhaisemmat kuin valtioneuvoston terveydellisin perustein asettamat ohjearvopitoisuudet. Ohjearvot ovat ylittyneet ainoastaan leijuvan pölyn ja hengitettävien hiukkasten osalta keväisin, kun katuja puhdistetaan hiekoitushiekasta talven jälkeen.

Ilmanlaatua on Lohjalla tutkittu myös bioindikaattoreiden avulla. Uudenmaan bioindikaattoriselvityksiä on tehty noin viiden vuoden välein. Bioindikaattoreina on käytetty mäntyjen runkojäkäliä sekä mäntyjen kuntoa. Seuraava bioindikaattoriselvitys tehdään vuonna 2030.

Päästölähteet

Lohjalla liikenne ja energiantuotanto ovat merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet. Lisäksi päästöjä aiheuttavat teollisuus ja puun pienpoltto. Pienet teollisuuslaitokset voivat paikallisesti heikentää ilman laatua matalan päästökorkeuden vuoksi, mutta niiden merkitys koko kaupungin ilmanlaadulle on pieni. Myös erillislämmityksen päästöt ovat pieniä.

Ilmansaasteita kulkeutuu myös kauempaa maamme rajojen ulkopuolelta niin sanottuna kaukokulkeumana, sillä ilman epäpuhtaudet voivat kulkea pitkiäkin matkoja ilmavirtausten mukana. Lohjalle kaukokulkeumaa tulee lähinnä etelä-länsisuunnasta, joka on vallitseva tuulensuunta. Vastaavasti osa Lohjan ilmapäästöistä kulkeutuu muualle.

Tärkeimmät ilmansaasteet

  • Hiilidioksidi CO2 on ihmiskunnan eniten tuottama jäte. Hiilidioksidia syntyy kaikessa palamisessa ja hengityksessä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöönotto on tuonut ilmakehään ylimääräistä hiilidioksidia, mikä nyt aiheuttaa ilmakehän lämpenemistä. Hiilidioksidi on yksi kasvihuonekaasuista.
  • Hiilimonoksidi CO eli häkä on lähes kokonaan peräisin liikenteen pakokaasupäästöistä. Se sitoutuu happimolekyylin sijasta hemoglobiiniin. Paikalliset korkeat pitoisuudet (esimerkiksi suljetut tilat, liikenteen ruuhka-ajat) voivat aiheuttaa hengitystieoireita sydän- ja keuhkosairauksista kärsiville. Häkää syntyy epätäydellisessä, happivajaassa palamisessa.
  • Hiukkaset voivat kantaa mukanaan haitallisia aineita keuhkoihin. Hiukkasia muodostuu teollisuudesta, liikenteestä, energiantuotannosta, maataloudesta ja rakentamisesta. Hiukkasia syntyy myös teiden hiekoituksesta, nastarenkaiden kuluttaessa teiden pintoja sekä dieselmoottoreista. Hiukkaset likaavat, aiheuttavat allergioita ja ärsyttävät hengityselimiä.
  • Orgaanisia liuottimia eli hiilivetyjä HC ovat monet öljyjalosteet, kuten bensiini. Esimerkiksi autoa tankatessa orgaanisia haihtuvia hiilivetyjä haihtuu ilmaan. Lisäksi hiilivetyjä pääsee ilmaan tietyiltä teollisuudenaloilta ja liikenteestä. Ne voivat aiheuttaa hengitystieoireita ja syöpää.
  • Otsonia O3 ihmiskunta ei päästä ilmaan sellaisenaan, vaan sitä syntyy alailmakehässä typen oksideista ja hiilivedyistä auringonvalon vaikutuksesta. Maanpinnan tasolla esiintyvä otsoni on vaaraksi ihmisille, eläimille ja kasvillisuudelle. Otsoni aiheuttaa yhdessä ilman epäpuhtauksien kanssa mm. rintakipua, silmien ärsytystä ja hengitystieoireita. Yläilmakehässä oleva otsonikerros suojaa maapalloa haitalliselta auringon UV-säteilyltä. Otsonin voimakasta reaktiivisuutta käytetään hyödyksi juomaveden puhdistuksessa.
  • Rikkidioksidi SO2 heikentää terveyttä ja sadeveteen liuenneena aiheuttaa hapanta laskeumaa, joka happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Rikkidioksidia syntyy mm. rikkipitoisia polttoaineita (kivihiili, öljy) poltettaessa ja tulivuorten purkauksissa. Rikkidioksidille herkkiä ovat lapset, astmaatikot sekä keuhko- ja sydänsairauksista kärsivät.
  • Typen oksideilla NOx tarkoitetaan useimmiten typpimonoksidia NO ja typpidioksidia NO2. Typen oksideja syntyy aina palamisen yhteydessä, koska ilma sisältää 78 % typpeä N2. Tärkeimmät päästölähteet ovat liikenne ja energiantuotanto. Katalysaattorissa typen oksidit pelkistyvät typeksi N2.Typen oksidit muuttuvat veden vaikutuksesta typpihapoksi HNO3. Typpi- ja rikkihappo veteen liuenneina aiheuttavat happosateita. Typen oksidit ovat kasvihuonekaasuja ja ne lisäävät hengityselinsairauksien vaaraa.

Lisätiedot

Jarkko Koskela
ympäristöpäällikkö
jarkko.koskela(a)lohja.fi
puh. 044 369 4416

 

Aiheeseen liittyvää: