Ilmansuojelun tavoitteena on parantaa ilman laatua ja ehkäistä teollisesta toiminnasta ja liikenteestä johtuvia haittoja. Lohjalla ilmanlaatuongelmia aiheutuu tyypillisimmin kevätaikaan liikenteen nostattamasta katupölystä.
Lohjan keskusta-alueen yleistä ilmanlaatua mitataan Harjulan toimintakeskuksen pihalla, osoitteessa Kullervonkatu 7. Mittausaseman tuloksia voi seurata HSY:n ja Ilmatieteen laitoksen sivuilla.
Lohjan ilmanlaatutiedot Ilmatieteen laitoksen Ilmanlaatu Suomessa -palvelussa:
Allow marketing cookies to view the content
Ilmanlaadun seurannasta julkaistaan vuosittain uusi yhteenvetoraportti:
Päivitetty Uudenmaan ilmanlaadun seurantaohjelma julkaistiin maaliskuussa 2018:
Ympäristölupavelvolliset laitokset raportoivat vuosittain laitosten aiheuttamat päästöt Lohjan ympäristönsuojeluun. Liikenteen päästöt arvioidaan vuosittain laskentamallin avulla. Lisäksi Ilmanlaatua on tarkkailtu Lohjalla yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa vuodesta 1988. Vuoden 2009 alusta lähtien ilmanlaadun tarkkailun toteutuksesta on vastannut Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
Lohjan keskusta-alueen yleistä ilmanlaatua mitataan Harjulan toimintakeskuksen pihalla, osoitteessa Kullervonkatu 7. Vuosina 2009-2019 mittausasema sijaitsi Nahkurintorilla ja se siirtyi vuoden 2020 alussa Kullervonkadulle. Siellä mitatut pitoisuudet kuvaavat Lohjan yleistä ilmanlaatua, koska sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä päästölähteitä. Lohjalla ilmasta mitataan nykyään typpidioksidin NO2, hengitettävien hiukkasten PM10 ja pienhiukkasten PM2.5 pitoisuuksia.
Ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) on annettu rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin, lyijyn ja hiukkasten pitoisuuksille raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Ilmanlaatuasetuksessa säädetään myös rikkidioksidin ja typpidioksidin varoituskynnykset sekä typpidioksidin ja rikkidioksidin raja-arvot kasvillisuuden suojelemiseksi. Raja-arvojen ja varoituskynnysten ylittymisestä on kunnan tiedotettava väestöä viipymättä.
Mitatut ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat olleet viime vuosina pääosin alhaisemmat kuin valtioneuvoston terveydellisin perustein asettamat ohjearvopitoisuudet. Ohjearvot ovat ylittyneet ainoastaan leijuvan pölyn ja hengitettävien hiukkasten osalta keväisin, kun katuja puhdistetaan hiekoitushiekasta talven jälkeen.
Ilmanlaatua on Lohjalla tutkittu myös bioindikaattoreiden avulla. Uudenmaan bioindikaattoriselvityksiä on tehty noin viiden vuoden välein. Bioindikaattoreina on käytetty mäntyjen runkojäkäliä sekä mäntyjen kuntoa. Seuraava bioindikaattoriselvitys tehdään vuonna 2030.
Lohjalla liikenne ja energiantuotanto ovat merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet. Lisäksi päästöjä aiheuttavat teollisuus ja puun pienpoltto. Pienet teollisuuslaitokset voivat paikallisesti heikentää ilman laatua matalan päästökorkeuden vuoksi, mutta niiden merkitys koko kaupungin ilmanlaadulle on pieni. Myös erillislämmityksen päästöt ovat pieniä.
Ilmansaasteita kulkeutuu myös kauempaa maamme rajojen ulkopuolelta niin sanottuna kaukokulkeumana, sillä ilman epäpuhtaudet voivat kulkea pitkiäkin matkoja ilmavirtausten mukana. Lohjalle kaukokulkeumaa tulee lähinnä etelä-länsisuunnasta, joka on vallitseva tuulensuunta. Vastaavasti osa Lohjan ilmapäästöistä kulkeutuu muualle.
Jarkko Koskelaympäristöpäällikköjarkko.koskela(a)lohja.fipuh. 044 369 4416