Pahoja palovamman kaltaisia oireita aiheuttava jättiputki on erityisen haitallinen vieraslaji. Lohjan ympäristönsuojelussa tavoitteena on, että jättiputki saadaan kokonaan hävitettyä Lohjalta.
Suomessa esiintyvät kolme jättiputkilajia (Heracleum persicum -ryhmä) on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Jättiputkiin voi tutustua tarkemmin kansallisessa vieraslajiportaalissa.
Kesän 2017 aikana tehtyjen selvitysten perusteella Lohjalla on tällä hetkellä tiedossa noin 170 jättiputkikasvustoa. Näistä 80 % sijaitsee yksityisillä kiinteistöillä. Tunnetuista kasvustoista 55 kasvustoa (30 %) on saatu hävitettyä ja jäljellä olevista kasvustoista 70 % tiedetään olevan torjunnan piirissä. Täysin hoitamatta olevia jättiputkikasvustoja tiedetään tällä hetkellä olevan päälle 20 kappaletta.
Kuvat aukeavat suurempina klikkaamalla. Kuvat: Lohjan ympäristönsuojelu.
Älä sekoita jättiputkea luonnossamme alkuperäisenä kasvavaan karhunputkeen (Angelica sylvestris). Karhunputkikin on kookas sarjakukkaiskasvi, mutta se on kuitenkin kaikilta mitoiltaan selvästi jättiputkea pienempi. Kuvat: Lohjan ympäristönsuojelu.
Yksityiseltä maanomistajalta on aina pyydettävä lupa jättiputken torjuntaan.
Kaikilla asukkailla on lupa torjua jättiputkea kaupungin omistamilta mailta, kunhan omistus on todella varmistettu. Kaupungin maanomistukset voi tarkistaa Lohjan karttapalvelusta tai kysymällä puistotoimesta. Kaupungin omistamilla vuokratuilla alueilla torjunnasta on sovittava vuokralaisen kanssa. Torjuntatoimista kaupungin maa-alueilla tulee ilmoittaa Lohjan ympäristönsuojeluun, jotta kaupunki pysyy tilanteen tasalla.
Allow marketing cookies to view the content
Torjuntaan ryhdyttäessä on suojauduttava huolellisesti: erityisesti ihon, silmien ja hengitysteiden suojaaminen on tärkeää!
Jättiputken kasvinesteessä olevat furanokumariinit saattavat aiheuttaa hengitysvaikeuksia, ja auringonvalon kanssa reagoidessaan ne aiheuttavat iholla pahoja palovamman kaltaisia oireita. Ihokosketusta kasvin kaikkiin osiin tulee välttää! Jos kasvinestettä pääsee iholle, on iho pestävä pikimmiten vedellä ja saippualla. Käytä varmuuden vuoksi suojalaseja ja hengityssuojaimia, ainakin torjuttaessa isoja kasvustoja.
Torjunta on turvallisinta tehdä pilvisenä päivänä. Mikäli mahdollista, torjunta kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain keväällä tai kesän alussa, kun kasvustot ovat vielä matalia ja helpommin käsiteltäviä.
Kevät ja alkukesä ovat otollisinta aikaa jättiputkien torjuntaan, sillä silloin kasvustot ovat vielä pieniä ja helpommin käsiteltäviä. Torjunta kannattaa kuitenkin aloittaa aina heti kun kasvusto on havaittu, myös myöhemmin kesällä.
Kasvuston koko vaikuttaa parhaaseen torjuntatapaan. Pienet kasvustot kannattaa aina kaivaa lapiolla maasta ylös, mutta suuret saattavat joissain tilanteissa vaatia kemiallistakin torjuntaa. Mekaanisia torjuntakeinoja käyttämällä vältytään torjunta-aineen käytöltä, mutta suurten kasvustojen hävittäminen voi vaatia kemiallistakin torjuntaa.
Kemiallista torjuntaa ei saa tehdä vesistöjen äärellä, kaivojen lähellä, lasten leikkipaikoilla eikä kasvimailla ennen sadonkorjuuta.
Käytetystä torjuntamenetelmästä riippumatta jättiputken torjunnassa olennaista on, että kasvustoa seurataan läpi kesän useiden vuosien ajan. Mikäli jättiputki on päässyt aikaisempina vuosina kukkimaan ja varistamaan siemenensä maahan, maaperään on muodostunut siemenpankki, josta uusia jättiputkia voi itää vielä pitkään: siementen itävyys saattaa säilyä jopa kymmeniä vuosia. Siemenpankin takia jättiputken kasvupaikkaa onkin tarkkailtava vielä kymmenenkin vuotta sen jälkeen, kun torjunta näyttäisi jo onnistuneen.
Niitetyt jättiputken varret ja ylös kaivetut juuret hävitetään kompostoimalla. Juurten on annettava kuivua auringossa ennen kompostointia, jotta jättiputki ei jatka kasvuaan kompostissa. Varsista ja lehdistä jättiputki ei leviä, joten ne voidaan jättää katkaistuina paikoilleen maatumaan tai laittaa suoraan kompostiin. Pieniä määriä yksittäisten kasvien osia voidaan myös hävittää sekajätteen joukossa.
Siemenvaiheessa olevat katkaistut kukinnot voidaan hävittää sekajätteen mukana. Mikäli siemenet eivät ole vielä kehittyneet, kukinnot voi murskata ja hävittää kasvin muiden osien mukana. Katkaistujen kukintojen hävittämisessä on oltava tarkkana eikä kukintoja saa jättää maastoon, sillä siemenet voivat kypsyä lisääntymiskykyisiksi myös katkaistuissa kukinnoissa.
Muista, että puutarhajätteiden hävittäminen esimerkiksi metsiin tai joutomaille läjittämällä tai itse polttamalla on kiellettyä!