Tällä sivulla on kuvattu Lohjan alueiden suunnittelu ja kaavoitusjärjestelmä. Aiheeseen pääset klikkamalla.
Kaavoituksella ohjataan alueiden käyttöä, rakentamista ja elinympäristön laatua. Kaavaa laadittaessa suunnitellaan, miten esimerkiksi asuinalueet, työpaikat, viheralueet ja liikenne sijoitetaan. Kaavoitus jakautuu eri kaavatasoihin niin, että yleispiirteinen kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon laissa säädetyt sisältövaatimukset.
Ylimmällä tasolla kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Seudulliset kysymykset ja maankäytön maakunnalliset strategiat päätetään maakuntakaavassa, jonka laatii maakunnan liitto. Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 25.8.2020. Helsingin hallinto-oikeus teki 24.9.2021 päätöksen kaavaan kohdistuneista valituksista, joista valtaosa hylättiin. Korkein hallinto-oikeus on puolestaan tehnyt maaliskuussa 2022 välipäätöksen, jolla Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaava säilyy pääosin voimassa. Tarkemmin maakuntakaavan tilanteeseen voi tutustua Uudenmaan liiton nettisivuilta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiset yleis- ja asemakaavat laaditaan Lohjan kaupungin kaavoituksessa. Maakuntakaavan lisäksi kaavoitusta ohjaavat yleisellä tasolla erilaiset strategiat ja suunnitelmat.
Kaavoitus etenee vetovoimalautakunnan hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. Ajankohtaisista kaavahankkeista julkaistaan vuosittain kaavoituskatsaus.
Kaavoitusohjelma perustuu seuraaviin kaupunginvaltuuston hyväksymiin suunnitelmiin:
Maankäytön rakennemalli vuosille 2022-2052 kuvaa Lohjan kaupungin maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä. Muihin yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaaviin hankkeisiin, kuten Muijalan kaavarunkoon tai E-18 solmukohtien kehittämiseen, voit tutustua täältä.
Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava ohjaa tarkempaa asemakaavoitusta. Asemakaavoilla luodaan edellytykset rakentamiselle. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Määräykset koskevat myös muita alueen rakenteeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavia seikkoja. Asemakaavojen lisäksi kaavoituksessa laaditaan rakentamistapaohjeeita, joilla täydennetään ja selvennetään asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä.
Kaavaprosessi muodostuu aloitus- valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheista. Kaavoitukseen voi vaikuttaa antamalla palautetta ilmoitettuina nähtävillä olon aikana ja osallistumalla yleisötilaisuuksiin sekä kaavailtoihin tai hakemalla asemakaavamuutosta.
Yleiskaava sijoituu kaavoituksen eri tasoissa maakuntakaavan ja asemakaavan väliin. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan, tai sen osan, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Rajattua aluetta koskevaa yleiskaavaa kutsutaan tällöin osayleiskaavaksi.
Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti.
Yleiskaavoituksesta vastaa Lohjan kaupungin kaavoitus. Yleiskaavat käsitellään vetovoimalautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Katso kaavaprosessin vaiheet ja vaikutusmahdollisuukset täältä.
Yleiskaava ohjaa sitä tarkempaa asemakaavoitusta. Jos alueelle ei ole vielä laadittu asemakaavaa, on mahdollista myöntää rakennusluvan edellyttämä suunnittelutarveratkaisu pelkän yleiskaavan perusteella.
Ylös
Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava. Se osoittaa alueet eri tarkoituksia varten ja ohjaa rakentamista sekä muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.
Asemakaavassa määritellään mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin- , työ- ja virkistysalueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Oikeusvaikutteinen asemakaava muodostuu asemakaavakartasta sekä kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Kaavaselostuksella ei ole oikeusvaikutusta. Asemakaavat sekä rakentamistapaohjeet laaditaan Lohjan kaupungin kaavoituksessa. Asemakaavan laatiminen voi perustua kaupungin omaan aloitteeseen tai yksityisen tahon hakemukseen.
Asemakaava pyritään laatimaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja sujuvalle liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on pyrittävä vaalimaan, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on pyrittävä täyttämään myös yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset.Lainsäädännön mukaisesti niillä kuntalaisilla, joita kaavoitusratkaisu koskee, on oltava mahdollisuus vaikuttaa kaavaan. Kaava on kuntalaisten nähtävillä ennen sen hyväksymistä. Vaikutusmahdollisuuksia ovat mm. aloitteen tekeminen, osallistuminen keskusteluun, mielipiteen ilmaisu tai muistutuksen jättäminen kaavan ollessa nähtävillä. Lue lisää kaavoitukseen vaikuttamisesta täältä.
Mikäli asemakaava-alueilla halutaan poiketa rakennuskiellosta, kaavamääräyksistä tai rakennusjärjestyksen määräyksistä tarvitaan poikkeamislupaa. Alueella, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, tarvitaan rakennusluvan myöntämiseksi usein kaavoituksen suunnittelutarveratkaisua, jossa harkitaan edellytykset rakennusluvan myöntämiselle.
Kaavoituksen luvista enemmän tietoa täältä.
Maanomistajalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan oikeus ranta-asemakaavojen laatimiseen. Ranta-asemakaava laaditaan vesistön ranta-alueelle yleensä vapaa-ajan asutuksen rakentamisen mahdollistamiseksi. Ranta-asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, kun maanomistaja haluaa huolehtia lomaasutuksen suunnittelusta ranta-alueella. (MRL § 74)
Ranta-asemakaava laaditaan maanomistajan aloitteesta. Maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta, vastaa kaavaa laativan konsultin hankkimisesta ja ranta-asemakaavan laatimisen sekä kaavatyön edellyttämien selvitysten kustannuksista sekä suunnittelun etenemisestä. Tutustu ranta-asemakaavojen prosessin ohjeeseen täältä.