Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 8.5. – 31.5.2024., jonka aikana toivoimme palautetta asukkailta sekä lausuntoja viranomaisilta ja muilta tahoilta. Pyysimme palautetta erityisesti kaavan luonnosvaihtoehdoista ja suunnittelun lähtökohdista. Kaava-aineistoa käytiin esittelemässä kaikille avoimissa tilaisuuksissa kolmessa eri aluetoimikunnassa: Kaupunkikeskusta, Karstu-Paloniemi-Routio sekä Etelä-Lohja. Lisäksi kaavavalmistelijat oli mahdollista tavata 30.5. pääkirjastolla sekä Teamsin välityksellä. Asukastilaisuuksien lisäksi lausunnonantajille järjestettiin oma tilaisuus kaavan valmisteluvaiheessa. Kaikista nähtävilläolon aikana saadusta palautteesta ja lausunnoista on koostettu raportti, joka löytyy tämän sivuston ylälaidasta.

Asukaspalautteita saatiin sähköpostitse (7 kpl), karttapalautteena (7 kpl) sekä suullisesti (3 kpl), joiden lisäksi aineisto sisältää aluetoimikunnissa kirjatut palautteet. Aluetoimikuntiin osallistui yhteensä 44 asukasta eri puolilta Lohjaa. Monkolassa pidetyn Kaupunkikeskustan aluetoimikunnan tilaisuuteen osallistui 18 asukasta, Karstu-Paloniemi-Roution aluetoimikuntaan 7 ja Etelä-Lohjan aluetoimikuntaan 19 asukasta. Osallistujat olivat erittäin aktiivisia ja kaikissa tilaisuuksissa nousikin esille paljon kysymyksiä ja keskustelua.

Asukaspalautteet on jaoteltu kaavan teemojen mukaisesti: liikkuminen ja liikenne, asuminen, palvelujen ja työpaikkojen sijoittuminen, kulttuuri- ja ympäristöarvot, kaavan taloudellisuus, kaavan vaihtoehdot sekä alueiden kehitys.

Palautteissa korostui varsinkin liikenteen teema, erityisesti raidehankkeet: Länsirata eli Helsinki-Turku välin junayhteys sekä Espoo-Vihti-Lohjan välin taajamarata. Länsirata sai osakseen sekä kannatusta että vastustusta, kun taas taajamarata pelkästään kannatusta. Liikenteen osalta selvästi esiin nousi myös Lohjan seudun linja-autoliikenne. Joukkoliikennettä haluttaisiin laajentaa niin, että se kattaisi myös Tynninharjun, Lempolan, Roution ja Virkkalan kokonaisuudessaan. Yhteys Virkkala-Helsinki välillä koetaan toimivaksi. Se palvelee myös Muijalassa asuvia. Liikenteen osalta puhututti myös henkilöliikenteen vaikutukset kaupan kehitykseen.

Palveluiden ja työpaikkojen sijoittuminen pitää sisällään kaavan teemat: kauppa, työpaikka-alueet ja palveluverkko. Näiden osalta päällimmäisenä asukkaat kokevat, että Lohjan aluerakenne on sekava. Asukkaat toivovatkin, että kaavassa kohdennettaisiin alueille tiettyjä toimintoja nykyistä ”sillisalaattia” selkeyttämään. Lisäksi esiin nousi myös Lempolan kauppa-alueen kehittäminen. Osa koki, että Lempolaan tulisi lisätä kauppaa, kun toiset taas kokivat alueen kehittämisen ohjaavan koko taajaman kehitystä väärään suuntaan.

Asukkaat toivoivat asumista lisättävän mm. Muijalan, Roution ja Virkkalan alueille. Keskustelua herätti myös täydennysrakentaminen sekä asumisen taloudellisuus. Nukkumalähiöiden syntyminen halutaan ehdottomasti välttää.

Kulttuuri- ja ympäristöarvoissa esiin nousivat toiveet rantareitin suhteen. Reitti voisi ulottua Routiolta Lasitehtaan rantaan saakka. Myös eläin- ja kasvilajien huomioiminen puhutti. Asukkaat olivat tyytyväisiä siihen, että ekologisen verkoston selvityksessä on huomioitu myös eläinten kulku. Kaavan aikana tehdyt selvitykset mietityttivät ja asukkaat halusivatkin tietää, mitä selvityksiä on tehty, ja millä perusteella suojeltavat alueet ja lajistot määritellään.

Kaavan taloudellisuuden näkökulmasta Lohjansolmun kehittäminen aiheutti huolta. Asukkaat kokivat, ettei Länsiradan toteutuminen ole ollenkaan varmaa, joten suunnittelutyö voi mennä hukkaan. Taloudellisemmaksi koettiin Hanko-Hyvinkää taajamaradan muuttaminen henkilöliikennekäyttöön.

Kaavan vaihtoehdoista selkeästi eniten kannatusta sai vaihtoehto C. Sen eduiksi on mainittu vaihtoehtoa tukeva nykyinen infra sekä jo olemassa olevat asuinalueet. A ja B vaihtoehtojen suhteen asukaspalautteissa heräsi huoli siitä, että keskustan eteläpuoliset kaupunginosat kärsisivät kohtuuttomasti kasvun epätasaisesta jakautumisesta kaupungissa. Kuitenkin myös A ja B vaihtoehdot saivat kannatusta. A vaihtoehto koetaan selkeäksi palvelujen ja väestön keskittämisen ansiosta. B vaihtoehdon kannatus perustuu yleisesti Lempolan alueen positiiviselle kehitykselle kaupan monipuolisten palveluiden sekä väestönkasvun myötä. Tässä suhteessa C vaihtoehto sai vastustusta, sillä siinä Lempolan kehittäminen ei asukkaille näyttäydy yhtä tehokkaana kuin muissa vaihtoehdoissa.

Kommentteja saatiin myös kaavan teemojen ulkopuolelta, yleisesti aluekehitykseen liittyen. Kehittämistä toivottiin Lempolan, Muijalan, Roution, Pitkäniemen, keskustan sekä Lohjansolmun alueille. Näiden lisäksi toivottiin kiinnittämään huomiota myös kaavan ulkopuolella oleviin alueisiin Sammattiin ja Karjalohjaan sekä yleisesti Lohjanjärven ympärillä.

Asukaspalautteiden lisäksi raportti sisältää valmisteluvaihetta koskevat lausunnot. Lausuntopyyntöjä lähetettiin 33 toimijalle sisältäen kaupungin toimialoja, valtion viranomaisia sekä muita yhteisöjä. Lausuntoja saapui 17 kappaletta. Lausunnon jätti muun muassa Länsi-Uudenmaan ELY-keskus, Vihdin ja Siuntion kunnat sekä Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ry.

Lausunnot on tiivistetty ja jaoteltu seuraaviin teemoihin sisältäen sekä kaavan teemoja että muita esiin nousseita aihepiirejä: kaavan vaihtoehdot (A, B ja C), väestön kehitys, asuminen ja täydennysrakentaminen, liikenne, työpaikka-alueet, kauppa, palveluverkko, luontoarvot ja luonnonsuojelu, metsät, kulttuuriympäristö, virkistys, pohja- ja pintavedet, energia, selvitystarpeet, vaikutusten arviointi, kaavakartan esitystapa, kaavan jatkotyö sekä muuta.

Nauhakaupunki 2050 -kaavan valmisteluvaiheesta voi antaa palautetta 8.-31.5.

Osayleiskaavasta on laadittu kolme vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan asumisen, kaupan ja kestävän liikkumisen pääteeman osalta. Työpaikka-alueista on tässä vaiheessa kaavaprosessia laadittu yksi profilointi. Aiemmassa uutiskirjeessä mainitut selvitykset toimivat vaihtoehdoissa esitettyjen ratkaisujen pohjana. Vaihtoehtoihin kannattaa tutustua täällä.

Muijalan koulun 4. luokka osallistui kaavan laatimiseen kuuden työpajan muodossa, jotka järjestettiin oppitunneilla pääasiassa syksyllä 2023. Työpajoissa käytettiin useita erilaisia menetelmiä, joilla saatiin lasten näkemyksiä ja arvoja fyysiseen ympäristöön liittyen kartoitettua. Työpajojen töitä pääsee katsomaan kaupungintalo Monkolan (Karstuntie 4) 1. kerroksen pääaulassa toukokuun alusta elokuuhun.

Lapset visioivat, millainen on heidän tulevaisuutensa Lohja. Lasten julisteissa näkyvät kulutusyhteiskunnan arvot ja toive kauppakeskuksista ajanviettopaikkana. Heillä on vahva sosiaalinen omatunto, sillä kaikille halutaan samat mahdollisuudet. Harrastukset korostuvat lasten arjessa siinä, missä luonto tarjoaa paikan, jossa toimia, ja jolla on itseisarvoa.

Oppilaat piirsivät koulumatkansa kolmannessa työpajassa, kun taas neljännessä työpajassa he toimivat oppaina koulun lähiympäristössä. Lisäksi lapset asettivat mielipaikkansa kartalle sekä luonnostelivat Muijalaan uutta ympäristöä piirtämällä. Lapset lähiympäristönsä asiantuntijoina -selvitys löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Syksyn 2023 aikana tullaan käynnistämään useita kaavatyötä ohjaavia konsulttivetoisia selvityksiä, joista kaupan selvitys on ensimmäinen. Muita käynnistyviä selvityksiä on ainakin seuraavista teemoista: energia, kestävä liikkuminen, luonto ja työpaikka-alueet. Kaavoituksen omana työnä on jatkettu täydennysrakentamisen selvityksen laatimista. Kokoamme ja analysoimme parhaillaan kaavan lähtötietoja ja aloitusvaiheen palautteita. Kaavoitus järjesti työneuvottelun syyskuussa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa, minkä lisäksi olemme käyneet kuvaamassa nauhataajaman asuinalueita.

Syyskuussa on käynnistynyt kaupan selvitys, jonka päätavoitteena on kauppojen määrien ja sijaintien määritteleminen nauhataajaman alueelle. Kaupan liiketilojen laatua tarkastellaan päivittäistavarakauppojen, erikoiskauppojen, tavaratalojen ja tilaa vaativien kauppojen näkökulmasta. Selvitystä laatii konsultti, jota ohjaa Lohjan kaavoitus apunaan kaupungin yrityspalvelut. Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Kaupan selvityksessä kartoitetaan ensin nauhataajaman kauppojen ja niiden keskusten nykytilanne, jossa on mukana kauppaa mahdollistavien asemakaavojen ajantasaisuuden tarkastelu. Seuraavaksi työssä analysoidaan kaava-alueen kauppojen saavutettavuutta, kaupan yleisiä kehitysnäkymiä, kauppojen markkina-aluetta väestön ja ostovoiman osalta sekä kauppojen liiketilatarvetta vuosille 2035 ja 2050. Yleiskaavan lähtökohdat, joita ovat muun muassa Maankäyttö- ja rakennuslaki kaupan säädöksineen sekä Uudenmaan maakuntakaava, auttavat luomaan vaihtoehdot nauhataajaman kauppojen kehitykselle. Näiden vaihtoehtojen pohjalta laaditaan vaikutusten arviointi, mitä tulee Lohjan kauppoihin, seudulliseen kaupan verkkoon, kauppojen saavutettavuuteen sekä niiden kilpailumahdollisuuksiin.

Kaupan vaihtoehdoista valikoituu kaavaprosessin myötä lopulta yksi ratkaisu, joka viedään kaavaehdotukseen. Kaupan selvitys ja tasapainoisen kaupan kehityksen teema edesauttavat asemakaavojen sujuvuutta ja mahdollistavat toimivan nauhataajaman. Kaavalla on mahdollista parantaa yleisesti kaupan toimintaedellytyksiä.

Touko-kesäkuussa järjestettiin osayleiskaavan aloitusvaiheen kuuleminen. Pidettiin myös viisi asukastilaisuutta, joissa annettiin runsaasti palautetta erilaisista aiheista koskien nauhakaupungin eri osia. Yhteenveto saadusta palautteesta löytyy tämän linkin takaa.

Asukkaat antoivat tilaisuuksissa arvokasta palautetta ja mielipiteitä eri aiheista, luoden näin vahvan osallistumisen ja yhteisöllisyyden tunteen. Yksi keskustelua herättänyt aihe oli Lempolan kehittäminen – toiset asukkaat olivat huolissaan siitä, että Lempolan kaupat heikentäisivät keskustan elinvoimaisuutta, kun taas toiset näkivät sen kehitettävänä kaupallisena keskittymänä. Lisäksi alueen liikenneturvallisuuden parantaminen nousi esiin.

Joukkoliikenteen kehittämistä koskevassa palautteessa asukkaat toivoivat parempaa sujuvuutta ja kattavampia yhteyksiä. Erityisesti kiitettiin Virkkalasta Helsinkiin suuntautuvaa joukkoliikenneyhteyttä, mutta toisaalta ilmaistiin huolta siitä, että joukkoliikenteellä ei pääse kouluihin ja kauppoihin eikä riittävästi poikittaisliikennettä ole tarjolla. Asukkaat toivoivat tulevaisuudessa toimivia yhteyksiä  Routiolta Lohjansolmuun ja myös Lohjan keskustan ja Virkkalan kytkemistä henkilöjunaliikenteenverkkoon. Tämä korostaa muun muassa asukkaiden halua kehittää kestävää elämäntapaa.

Virkkalaa koskevassa palautteessa asukkaat korostivat Virkkalan elinvoimaisuutta säilyttämisen tärkeyttä ja toivoivat ratkaisuja Hanko-Hyvinkää-radalla tapahtuviin muutoksiin nykyisen katuverkon avulla. Lisäksi Inkoon mahdollinen tehdashanke nähtiin potentiaalisena alueen kehityksen vauhdittajana.

Routiolle toivottiin esteettömiä asuntoja ja parannuksia joukkoliikenteeseen, erityisesti Lohjan keskustan suuntaan. Myös Hiittisten alueen kehittäminen asumiseen tuotiin esiin.

Keskustan kehittämiseen liittyen asukkaat osoittivat kiinnostusta Pitkäniemen, Torin alueen ja Pentinkulman suunnitteluhankkeita kohtaan. Keskusteluissa korostuivat toiveet Pitkäniemen kulttuuriarvojen säilyttämisestä, vastustettiin Pentinkulman lisärakentamista ja pohdittiin keskustan pysäköintiratkaisujen kehittämismahdollisuuksia.

Asukkaiden mielenkiinnon kohteena oli myös yritysten pitovoiman parantaminen. He halusivat tukea ja vahvistaa olemassa olevia yrityksiä, lisätyöpaikkojen luomista ja teollisuusalueiden uudelleenjärjestelyjä pidettiin tärkeinä. Moottoritien näkyvyys nähtiin yhtenä tapana houkutella ja vahvistaa yritystoimintaa alueella.

Muina aiheina asukkaat toivoivat lisää pyöräteitä ja niiden parantamista, keinoja houkutella uusia asukkaita Lohjalle sekä olemassaolevien virkistysalueiden säilyttämistä.  Lohjansolmun asemanseudun suunnittelun sijaan tulisi elävöittää Virkkalaa.

Lohjan kaupungin kaavoitus haluaa kiittää lämpimästi kaikkia asukkaita, jotka osallistuivat aktiivisesti kaupungin järjestämiin infotilaisuuksiin! Rohkaisemme asukkaita jatkossakin osallistumaan kaavoitukseen ja tuomaan arvokkaan panoksen Lohjan kaupungin kehittämiseen.

Seuraava uutiskirje ilmestyy elo-syyskuussa, ja sen aiheena ovat aloitusvaiheesta tulleet lausunnot. Keräämme kaava-alueen lähtötietoja elo-syyskuussa muun muassa asumisesta, työpaikoista ja luontoarvoista. Täydennysrakentamisen selvitystä edistetään omana työnä. Syyskuussa käynnistämme myös konsulttivetoisia selvityksiä, joista ensimmäisinä lähtevät liikkeelle kaupanselvitys ja energiaselvitys.