Maahanmuuttotaustaisilla oppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita, että Suomessa syntyneitä maahanmuuttotaustaisia lapsia ja nuoria, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Mikäli oppilaan suomen kielen taito ei ole riittävä, oppilas opiskelee suomea suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti.
Oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle.
Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeisinä tavoitteina on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon ja pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaan on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Tavoitteena on, että oppilas saa hyvän suomen kielen taidon myötä tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä.
Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka pohjautuvat kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen.
Tasot ovat
Suomen kielen oppiminen ei etene luokka-asteittain, vaan taitotasoittain. Samalla kielitaidon tasolla voi opiskella iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Kun suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, otetaan S2-opetuksessa huomioon muiden oppiaineiden sanastoja, käsitteitä ja sisältöjä.
Lohjan kaupungin S2-opetuksen opetussuunnitelmassa mainitaan luokka-asteiset tehtävät ja painopistealueet:
1.-2. vuosiluokilla opetuksen painopiste on suomen kielen ja sen luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen ja ilmaisuun sekä erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen.
3.-6. vuosiluokilla erityisenä tehtävänä on tukea suomen kielen taidon kehittymistä sekä luku- ja kirjoitustaidon ja vuorovaikutustaitojen sujuvoitumista ja monipuolistumista. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielitaito ja vahvuudet. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja ja edetään laajempien tekstien lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.
7.-9. vuosiluokilla tavoitteena on, että oppilaan on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.