Vuoden 2024 Eeva Joenpelto -palkinnon saa Maria Turtschaninoffin teos Suomaa

Uudistetun Eeva Joenpelto -palkinnon saaja julkistettiin Lohjan kirjallisuusseminaarissa lauantaina 8.6.2024. Tilaisuus on katsottavissa Lohjan kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla.

Eeva Joenpelto -kirjallisuuspalkinto on tehnyt paluun 20 vuoden jälkeen. Uudistettu palkinto myönnetään vuodesta 2024 alkaen joka toinen vuosi yhdelle kotimaisella kielellä kirjoitetulle teokselle. Palkinnon saajan valitsee Lohjan kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan nimeämä viisihenkinen valintatoimikunta, joka nimetään aina yhdeksi toimintakaudeksi kerrallaan. Vuoden 2024 valintatoimikuntaan kuuluivat Kai Häggman, Tiina Mahlamäki, Hanna Meretoja, Tuulia Takalo-Eskola sekä Maritta Turunen.

Valintaperusteissa painotettiin psykologisesti tarkkanäköistä, elävää ja syväluotaavaa ihmiskuvausta. Lisäksi teoksissa tarkasteltiin ansiokkaalla ja kielellisesti vaikuttavalla tavalla identiteetin, juurien ja paikallisuuden kosketuspintoja. Vuoden 2024 seitsemän ehdokasteosta olivat Juhani Branderin Amerikka (WSOY), Mooses Mentulan Toiviokoski (WSOY), Karoliina Niskasen Muamo (Bazar), Aki Ollikaisen Kristuksen toinen tuleminen (Siltala), Anna Soudakovan Varjele varjoani (Atena), Maria Turtschaninoffin Suomaa (Tammi, Förlaget) sekä Anne Vuori-Kemilän Maahan viilletty raja (Karisto). Eeva Joenpelto -palkinnon arvo on 10 000 euroa. 

Vuoden 2024 Eeva Joenpelto -palkinnon saa Maria Turtschaninoffin teos Suomaa

Eeva Joenpelto -palkinnon valintatoimikunnan mukaan Turtschaninoffin Suomaa (Arvejord, suom. Sirkka-Liisa Sjöblom) on koskettava, kielellisesti monimuotoinen ja omaperäinen teos, joka lumoaa ja jättää jäljen lukijaansa. Se herättää henkiin myytit elettynä kokemuksena ja kertoo historiaa luontosuhteen kautta. Päähenkilönä on paikka, jonka asujaimistoa tarkkaillaan vuosisadasta toiseen.

Luonto, sen muutos ja pysyvyys näkyvät teoksessa vahvoina, ja varsinkin menneisyyden kuvauksissa on läsnä myös luonnon myyttisyys, henget ja luonnonolennot, joiden perintömaasta ja siitä huolehtimisesta on kyse. Suo sitoo yhteen sukupolvien ketjun ja rakentaa sen äärellä asuvien ihmisten identiteetteihin kerroksellisuutta. Toisiinsa kietoutuvia, eri tyylilajeissa kerrottuja tarinoita yhdistää henkilöhahmojen juurtuneisuus samaan maaperään. Kuten teoksen alussa sanotaan: “Tämän paikan mullassa on jotain mikä tuntee sinut ja tutustuu nyt minuun.”

Lisätietoa Eeva Joenpelto -palkinnosta.