Lohjan kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2022 25.11.2021 Vuonna 2022 erityinen huomio kiinnittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutukseen sekä uuden kaupunkistrategian valmisteluun. Lohjan kaupungin vuoden 2021 tilinpäätösarvio lupailee jälleen ylijäämäistä tulosta. Vaikka tilinpäätös oli myös viime vuonna ylijäämäinen, jatkuu taloustilanne edelleen tiukkana. Investointeja vetovoiman lisäämiseen, sisäilmaongelmien korjaamiseen ja kaupungin kasvuun jatketaan edelleen. Kuntalaisten veroprosentit pysyvät ennallaan. Kuva Tomi Parviainen Lohjan taloudellinen tilanne – Kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2022 annetaan hyvin historiallisessa tilanteessa, sillä vuoden 2022 talousarvio on viimeinen, jossa kunnat budjetoivat omat sosiaali- ja terveydenhuollon menonsa ja tulonsa, Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula toteaa. Lohjan kaupungilla on vuoden 2020 tilinpäätöksen jälkeen taseessaan 5,1 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää. Hyvää tulosta ovat edesauttaneet valtion toimenpiteet koronapandemian kustannusten korvaamisessa. Tämän lisäksi kaupungin menojen kehitys on kyetty viime vuosina pitämään hyvin maltillisena kuntien yleiseen menokehitykseen verrattuna, ja jo tehdyt talouden tasapainottamistoimet näkyvät toiminnassa myönteisenä menokehityksenä. Verotuotot, erikoissairaanhoidon tasaukset ja koronapandemiasta saatavat koronakorvaukset nostavat ennusteen mukaan Lohjan kaupungin vuoden 2021 tuloksen selvästi ylijäämäiseksi. Tämä tulee kerryttämän taseeseen lisää ylijäämää. – Vuoden 2021 aikana Lohjan kaupungin talous on kehittynyt ennakoitua paremmin. Verotulot ovat kasvaneet ja työllisyys hieman parantunut. Vaikka vuosi 2021 tulee todennäköisesti nousemaan taloudellisesti varsin hyvälle tasolle, eivät tulevien vuosien haasteet ole ainakaan pienentyneet, arvioi Sivula. Vuoden 2022 talousarvio sisältää panostuksia kaupungin vetovoimaan ja kuntalaisten hyvinvointiin mutta myös n. 1,4 milj. euroa talouden tasapainottamistoimenpiteitä. – Koronapandemia on vauhdittanut työelämän ja asumisen murrosta, kun etätyö on vakiintunut yhdeksi työmuodoksi ja tuonut mukanaan mahdollisuuden työskennellä paikasta riippumatta. Samoin pandemia on nopeuttanut siirtymää sähköisiin palveluihin niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Vaikka nämä muutokset koetaan pääsääntöisesti positiivisina, tulee kuitenkin koko ajan pitää mielessä, että on työtehtäviä, joita ei ole mahdollista tehdä etänä, ja on kuntalaisia, joille sähköisten palvelujen käyttö syystä tai toisesta ei ole mahdollista tai se on hyvin haasteellista, muistuttaa Sivula. Pandemia on myös tehnyt näkyväksi erityisesti hoiva-alojen työvoimapulan, joka käytännössä koskettaa koko maata. Hoiva-alojen lisäksi työvoimapulasta kärsivät myös monet muut alat eivätkä tämän ongelman ratkaisua edistä jo pitkään tiedossa olleet demografiset muutokset eli väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku. Hetkeksi koronapandemian varjoon jääneet ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen ovat nousseet julkiseen keskusteluun kansallisesti ja kansainvälisesti. Tulevaisuudessa myös kunnat tulevat osallistumaan yhä näkyvämmin tähän keskusteluun ja toimenpiteiden toteutukseen. Haasteet talousarvion tekemisessä Kaupungin talouden suunnittelua on jouduttu valmistelemaan hyvin epävarmassa tilanteessa, erityisesti vuosien 2023–2025 osalta. Tiedot hyvinvointialueuudistukseen liittyvistä kuntia koskevista rahoituksen muutoksista varmistuvat vasta myöhemmin ensi vuoden puolella. Vuoden 2020 maaliskuussa alkanut koronapandemia vaikuttaa edelleen vahvasti kaiken toiminnan taustalla ja rajoitustoimenpiteet ovat hidastaneet paluuta normaaliin. Kunnilla on jo takanaan taloudellisesti täysin poikkeukselliset kaksi vuotta. Tämä on tuonut omat haasteensa talousarvion laatimiseen, sillä tulojen ja menojen arvioinnissa ei ole voitu käyttää pohjana poikkeusvuosia. Tilanne kuormittaa esimerkiksi jatkuvasti kertyvän hoito- ja palveluvelan kautta muutenkin suuren muutoksen edessä olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Maakuntauudistuksen myötä merkittävä osa kaupungin tehtävistä ja menoista siirtyy uusien hyvinvointialueiden vastuulle, ja samassa yhteydessä leikataan myös kaupungin verotuloja ja valtionosuuksia. Talousarviossa esitetyt luvut vuodesta 2023 eteenpäin ovat tämänhetkisen tilanteen pohjalta tehtyjä arvioita ja tarkentuvat maakuntauudistuksen jälkeen. Lohjan kaupungin verotuloennuste noin 9,7 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2021 talousarviossa. Lisäksi valtionosuuksien arvioidaan kasvavan noin 6,6 milj. euroa vuoteen 2021 verrattuna. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat katkolla helmikuun lopussa 2022. Henkilöstökustannukset muodostavat suuren osan kunnan kustannuksista, joten kevään 2022 kunta-alan palkkaratkaisulla on kuntataloudessa suuri merkitys. Esimerkiksi 1 %:n kasvu henkilöstökuluihin merkitsee noin 1,4 milj. menolisäystä. Vuoden 2022 talousarviossa vuosikate on 20,2 miljoonaa euroa, jolloin 17,6 miljoonan euron poistojen jälkeen tulos muodostuu 2,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Sekä meno- että tuloarvioissa on kuitenkin suuria epävarmuuksia. – Kuntien taloutta helpottaneet koronatuet ovat poistumassa ensi vuonna, ja vuodesta 2022 onkin tulossa kuntataloudessa vaikea, sillä valtion toimenpiteet heikentävät kuntataloutta noin miljardilla eurolla, kaupunginjohtaja Sivula kertoo. – Vuosi 2022 on muutenkin monella tapaa uudistumisen vuosi. Vuosi, joka tulee näyttämään tietä tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Kuntataloutta rasittavat vielä koronan väistyttyä sen jälkiseuraamukset, kuten pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta aiheutuvat kustannukset sekä koronakriisin aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka, jonka suuruutta ei vielä pystytä arvioimaan. Lisäksi kuntatalouden toimintamenoja kasvattavat väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu, hallituksen päättämät tehtävien laajennukset sekä hintojen nousu. Myös hyvinvointialueuudistukseen liittyvät muutoskustannukset aiheuttavat kuntatalouteen menopaineita. Valtio lisää kuntien tehtäviä samaan aikaan kun julkisen talouden alijäämä luo tarvetta sopeuttaa julkistaloutta. – Esimerkiksi hoitajamitoituksen kasvattaminen, asiakasmaksujen alentaminen ja oppivelvollisuuden pidentäminen ovat kunnille kalliita toimenpiteitä, joita viedään eteenpäin yhä aikaa, Sivula toteaa. Vuonna 2022 valmistellaan paitsi hyvinvointialuetta, myös uudenlaista kuntaa. Hyvinvointialueen perustamisella on merkittävä vaikutus kaupungin asemaan, tehtäviin ja talouteen. Lisäksi valtio voi toteuttaa muita uudistuksia, kuten maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain uudistuksen, joilla on vaikutuksia kaupungin maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen. Myös työllisyyskokeilun vakinaistuminen ja suunniteltu TE-toimiston palveluiden siirtyminen kunnille vaikuttaa merkittävästi myös Lohjan kaupungin lakisääteisiin tehtäviin ja velvoitteisiin. Tie kohti tasapainoista taloutta jatkuu Lohjan kaupungin taloutta on tasapainotettu vuosina 2019 ja 2020. Vuoden 2022 talousarviossa tasapainottamisohjelmien yhteisvaikutus on 1,4 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Talouden tasapainottamisohjelmissa toimenpiteet kohdistuvat sekä tulopohjan kasvattamiseen eri keinoin että erityisesti menojen karsimiseen. Tärkeimmät keinot ovat koskeneet palveluverkon supistamista sekä palveluiden saatavuuden karsimista. Kaupunki ei nosta veroprosentteja vuonna 2022. Tasapainottamisohjelmien toteuttamisen jälkeen kaupungin menotaso on vuonna 2024 yli 14 miljoonaa pienempi kuin olisi ollut ilman tasapainotusta. Tämä tarkoittaa yli 1,5 veroprosentin tuottoa. – Tasapainottamisohjelmat ovat sisältäneet monta vaikeaa leikkausta lohjalaisille tärkeisiin asioihin ja aiheuttaneet paljon ymmärrettävää kritiikkiä. Erityisesti kouluverkkoon liittyvät päätökset ovat olleet paljon esillä. Lohjan väestön ikärakenteen muutos tarkoittaa sitä, että tarvitsemme joka vuosi selvästi lisää käsiä hoitoon ja hoivaan. Vuoden 2022 talousarviossa pelkästään ikääntyneiden palveluiden kustannuslisäys on 2,6 miljoona euroa. Tämä kehitys jatkuu tulevinakin vuosina, arvioi Sivula. Paluu muuttovoittokunnaksi Lohjan kaupunki tavoittelee strategiansa mukaisesti väestönkasvua. 2010-luvun kehitys muodostui kuitenkin miinusmerkkiseksi. Vuosi 2021 on alkanut selvästi aikaisempia vuosia paremmin ja viimeisimpien käytössä olevien syyskuun lopun väestöennakkotietojen mukaan Lohja on säilynyt muuttovoittokuntana koko alkuvuoden. Lohja tavoittelee muuttovoittoa myös vuonna 2022. Tavoite on mahdollinen, koska sekä rakentaminen että kiinteistökauppa kaupungissa ovat selvästi edellisiä vuosia vilkkaammalla tasolla. Myös heinäkuussa 2021 kaupungissa pidetyt asuntomessut käänsivät valtakunnallista huomiota Lohjaan. – Kaupungissa on tehty paljon hyvää työtä kasvun edellytysten parantamiseksi. Vetovoimatutkimusten mukaan myös tunnettuutemme ja vetovoimamme on kasvanut viime vuosina. Nyt onkin tärkeää jatkaa positiivista kehitystä myös vuonna 2022, Sivula kannustaa. Millä eri keinoin Lohja vauhdittaa kasvutavoitetta? Osallistutaan Turun Tunnin-juna-hankkeen hankeyhtiön kautta tapahtuvaan raideyhteyden suunnittelutyöhön. Jatketaan maan hankintaa Lempolan alueelta. Varaudutaan olemassa olevien kaava-alueiden kunnallistekniikan toteuttamiseen Lempolan ja Karnaisten sekä Haikarin ja Gunnarla II- ja IV -alueiden osalta. Muijalan osalta viedään ensimmäisen vaiheen kaavoitus päätöksentekoon ja käynnistetään alueen kunnallistekniikan rakentaminen. Muita uusia kaava-alueita aloitetaan tarvittaessa tonttimyyntitilanne huomioiden. Viedään Neidonkeitaan hankesuunnittelua ja harjun alueen kokonaisuuden kaavoitusta eteenpäin Luodaan järvialueen vapaa-ajan palveluiden sekä ranta-alueiden kehittämissuunnitelmat osana Lohjan järvikaupunki-teemaa. Niihin liittyen varaudutaan toteuttamaan Pähkinäniemen, Haikarin, Porlan, Aurlahden, Pitkäniemen ja Hiidensalmen ranta-alueilla parannus- ja kehittämistoimenpiteitä sekä laajentamaan pyörä- ja kävelyverkostoa keskustan ja Lohjanjärven tuntumassa. Pyritään kaikessa toiminnassa panostamaan yleiseen viihtyvyyteen. Varmistetaan rakentamisen lupaprosessin sujuvuus resursseja lisäämällä. Selvitetään mahdollisuutta perustaa yrityskiinteistöyhtiö, jonka avulla helpotetaan yritysten toimitilahankkeiden toteuttamista Lohjalla. Kaupunkistrategia (sis.elinvoimaohjelma) Etätyön mahdollisuudet Terveelliset ja turvalliset koulutilat kaikille Viime vuosina Lohjalla on tehty laajoja investointeja erityisesti koulukiinteistöjen sisäilmaongelmien korjaamiseksi. Kaupunki on asettanut tavoitteeksi terveelliset ja turvalliset koulutilat kaikille koululaisilleen. Tämä työ jatkuu vuonna 2022, jolloin keskeisimpiä hankkeita ovat: Järnefeltin koulun uudisrakennuksen valmistuminen Lohjan Yhteislyseon lukion peruskorjaushankkeen käynnistäminen. Mäntynummen koulun investoinnin eteneminen hankesuunnitteluvaiheeseen. Virkkalan päiväkodin eteneminen hankesuunnitteluvaiheeseen. Nummen päiväkodin eteneminen hankesuunnitteluvaiheeseen. Talousarviossa nettoinvestointimenot ovat kokonaisuudessaan 32,9 miljoonaa euroa, joista noin 40 % kohdistuu koulujen rakentamiseen. Kuinka kaupunki panostaa lohjalaisten hyvinvointiin? Talousarvioehdotuksessa on huomioitu myös lohjalaisten lasten, nuorten, perheiden ja ikäihmisten hyvinvointi kehittämällä mm. vapaa-ajan palveluita, tukipalveluita, asiakasosallisuutta sekä joukkoliikennettä. Kaupunki panostaa lohjalaisten hyvinvointiin mm. seuraavilla toimenpiteillä: Luodaan strateginen tiekartta joukkoliikenteen palveluiden parantamiseksi. Jatketaan Taimiston liikuntapuiston ensimmäisen vaiheen rakentamista. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat mm. tekonurmikenttä, tenniskentät ja alueen liikennejärjestelyt. Parannetaan yleisen viihtyisyyden ja liikkumisen edellytyksiä, kuten kävely- ja pyöräilyteitä, investoimalla pienimuotoisesti eri kohteisiin koko kaupungin alueilla. Toteutetaan yhdessä UNICEF:n kanssa sovittuja toimenpiteitä, joiden avulla UNICEF:n vuonna 2018 myöntämä Lapsiystävällinen kunta -tunnustus säilyy Lohjan kaupungilla jatkossakin. Kehitetään kaupungin laadukkaita kulttuuripalveluita edelleen ja laaditaan kulttuurihyvinvointisuunnitelma, jonka tehtävänä on kiinnittää taiteen ja kulttuurin näkökulma osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja aluekehittämistä. Jatketaan Ohjaamo-toimintaa, josta alle 30-vuotiaat lohjalaiset saavat tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea monialaisesti ja matalalla kynnyksellä. Kehitetään ikäihmisten asumista, asiakasturvallisuutta ja hoivan laatua. Kehitetään kaupungin palveluita asiakaspalautteiden avulla. Edistetään Hinku 2.0 toimenpiteitä pitämällä käynnissä mm. erilaisia ekokorihankkeita, joilla pyritään kehittämään kestävää kehitystä kuten mm. kiinteistöjen energiatehokkuutta. Ollaan aktiivisesti mukana hankkeessa, jossa kehitetään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta osana valtakunnallista sote-uudistusta. Keskeisimmät luvut ja aikataulut Toimintatuotot 102,3 milj. euroa Toimintakulut 376,8 milj. euroa Toimintakate -264,4 milj. euroa Verotulot 207,2 milj. euroa Valtionosuudet 87,1 milj. euroa Vuosikate 20,2 milj. euroa Poistot 17,6 milj. euroa Tilikauden tulos 2,6 milj. euroa Investoinnit 33,4 milj. euroa Lainakannan muutos 12,8 milj. euroa Lainakanta 205,9 milj. euroa Lainakanta/as. 4 487/as. Veroprosentit vuonna 2022 Lohjan tuloveroprosentti on 20,5 % Yleinen kiinteistövero on 1,03 % Vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on 0,45 % Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on 1,05 % Rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentti on 4,50 % Kaupunginhallitus keskustelee kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä ensimmäisen kerran kokouksessaan 29.11.2021 ja päättää sen hyväksymisestä kokouksessaan 7.12.2021. Kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2022 talousarvion kokouksessaan 15.12.2021. Talousarvioehdotus 2021 löytyy kokonaisuudessaan Lohjan kaupunginhallituksen esityslistan liitteenä tästä linkistä. Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula Aiheen mukaiset uutiset: