Asunnon ja muun oleskelutilan olosuhteet on oltava sellaiset, ettei niistä aiheudu tiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Terveyshaitta on terveydensuojelulain mukainen poikkeava olosuhde, josta voi kehittyä oireilua tai sairastumista. Päätöksenteko ja tarvittavat toimenpiteet määritellään poikkeavien olosuhteiden, ei oireiden perusteella. Terveyshaitan toteaminen edellyttää, että poikkeava olosuhde on mitattavissa tai että joku muu terveydensuojelulainsäädännön kriteeri täyttyy. Terveyshaitta ei ole mielipide vaan todettavissa oleva toimenpiderajan ylitys.
Mikä on terveysvalvonnan rooli?
Mikäli saat oireita, joiden epäilet liittyvän sisäilmaongelmiin, otathan yhteyttä lääkäriin oireiden selvittämiseksi. Terveysvalvonta ei ota kantaa oireisiin, ainoastaan sisätiloissa esiintyviin poikkeaviin olosuhteisiin. Tällaiset poikkeavat olosuhteet voivat olla homeet, erilaiset kemialliset yhdisteet, pöly, puutteellinen ilmanvaihto tai sisämelu. Terveysvalvonnan tehtävänä on mahdollisen terveyshaitan aiheuttavan olosuhteen arvioiminen sekä kehotusten tai määräysten antaminen terveyshaitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi, jos sisätilasta vastaava taho ei ryhdy toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi tai poistamiseksi. Tutustu alempana oleviin toimintaohjeisiin eri tilanteissa.
Voiko terveysvalvonnalta tilata pelkän homemittauksen tai kosteusmittauksen?
Terveysvalvonta ei tee varsinaisia sisäilmatutkimuksia, vaan niiden teettämisestä vastaa aina kiinteistön omistaja tai haltija kaupallisia toimijoita käyttäen. Mikäli tarkastuksen perusteella on perusteltu syy epäillä terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita asuintiloissa, voi terveysvalvonta velvoittaa kiinteistön omistaja tai haltija teettämään tarvittavat tutkimukset. Tarkastuksen yhteydessä voidaan tehdä alustavia pintakosteusmittauksia terveyshaitan kartoittamisen tueksi, mutta esim. vesivahingon laajuuden kartoittaminen ei kuulu terveysvalvonnan toimenkuvaan. Kartoituksien teettämisestä vastaa kiinteistön omistaja tai haltija.
Riita-asiat ja omaisuusvahingot
Terveysvalvonta ei ota kantaa riita-asioihin eikä tarkastuksia tehdä riita-asioiden selvittelyn tueksi tai omaisuusvahinkojen arvioimiseksi (esim. vesivahingon laajuuden kartoittaminen tai homeasunnossa pilalle mennyt sohvakaluste). Näihin tarkoituksiin voit käyttää kaupallisia toimijoita, kuten tavarantarkastajia. Riita-asiat ratkaistaan oikeudessa. Riita- tai omaisuusvahinkotilanteissa voit kääntyä kuluttajaneuvonnan tai lakimiehen puoleen.
Ohje asuntojen kosteus- ja mikrobivauriokorjausten jälkeiseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistamiseen
Homevauriokorjauksen jälkeen on syytä kiinnittää huomiota siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut erityisesti yksityishenkilöille ja asuntoihin suunnatun ohjeen kosteus- ja mikrobivauriokorjausten jälkeiseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistamiseen. Ohjetta voi soveltaa myös sellaisissa remontoitavissa asunnoissa, joissa ei ole kosteus- tai mikrobivaurioita.
Toimintaohjeita eri tilanteissa:Koulut, päiväkodit ja muut julkiset tilatOmassa omakotitalossaTalousrakennukset, asuntoautot ja muut vastaavat tilatOsakehuoneistossaVuokra-asunnossaTyöpaikallaMelu sisätiloissaHäiritsevä naapuriRadonmittauksetOhjeita asuntokauppaa suunnittelevalle
Asunnontarkastuspyyntö tehdään kirjallisesti, linkki asunnontarkastuspyyntölomakkeeseen.
Koulut, päiväkodit ja muut julkiset tilat
Ota yhteyttä laitoksen johtajaan. Koulutiloihin liittyvistä oireista tulee aina ilmoittaa rehtorin lisäksi myös kouluterveydenhuoltoon. Valvonta-alueemme kunnilla on valmiit toimenpidemallit sisäilmaongelmia varten, joten on tärkeää ilmoitta asiasta ensin laitoksen johtajalle. Voit tarvittaessa myös ilmoittaa epäilyksistäsi terveysvalvontaan. Terveysvalvonta voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Julkisten koulujen ja päiväkotien osalta käytäntö on se, että asiaa käsitellään ensisijaisesti kunnan sisäilmatyöryhmässä.
Omassa omakotitalossa
Nopeimmin saat terveyshaitan selvitettyä kääntymällä suoraan kuntoarvioita tai sisäilmaselvityksiä tekevien yritysten puoleen. Tärkeintä on saada selville sisäilmaongelman aiheuttaja, ja sen jälkeen suunnitella sekä toteuttaa tarvittavat korjaustoimenpiteet. Terveysvalvonta ei tee varsinaisia sisäilmatutkimuksia, vaan arvioi selvitystarpeen ja velvoittaa tarvittaessa tilojen omistajaa ryhtymään toimenpiteisiin. Voit tarvittaessa olla yhteydessä terveystarkastajiin lisäohjeita saadaksesi.
Jos olet teettänyt sisäilmaselvitykset ja tarvitset virallisen lausunnon terveyshaitasta, voit pyytä lausunnon terveysvalvonnasta. Lausunto kirjoitetaan selvitysraporttien perusteella. Lausunto on maksullinen. Huomioitavaa on, että raportin tekijällä on oltava terveydensuojelulain 49 §:n mukainen pätevyys. Käytännössä tämä tarkoittaa sertifioitua rakennusterveys- tai sisäilma-asiantuntijaa. Päteviä asiantuntijoita voi hakea sertifikaattihaku -sivuston kautta. Homekoiratutkimuksen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä ei voida käyttää viranomaisvalvonnassa, eikä niiden perusteella oteta kantaa mahdollisen terveyshaitan esiintymiseen tiloissa. Laboratoriotutkimuksista on säädetty terveydensuojelulain 49a §:ssä. Hyväksytyt testauslaboratoriot löytyvät Valviran sivuilta.
Talousrakennukset, asuntoautot ja muut vastaavat tilat
Asunnontarkastuksia tehdään vain rakennusluvan mukaiseen, hyväksyttyyn, pysyvään asumiseen tarkoitettuun asuintilaan. Tarkastuksia ei siten tehdä esim. asuntoautoihin, erillisiin sauna- tai talousrakennuksiin.
Osakehuoneistossa
Ota aina ensin yhteyttä taloyhtiön edustajaan tai isännöitsijään. Taloyhtiölle on aina annettava riittävästi aikaa mahdollisille toimenpiteille. Jos taloyhtiö ei kuitenkaan ryhdy selvittämään tai korjaamaan terveyshaittaa, voit ottaa yhteyttä terveysvalvontaan. Osakkeenomistaja voi pyytää terveydensuojelulain mukaisen asunnontarkastuksen täyttämällä lomake-osiossa olevaa asunnontarkastuspyyntölomaketta. Pyynnön jälkeen terveysvalvonta ilmoittaa kaikille osapuolille kirjallisesti asian vireille tulosta. Lisäksi terveysvalvonta pyytää isännöitsijältä kirjallisen selvityksen tilanteesta. Mikäli taloyhtiö on selvityksen perusteella ryhtymässä toimenpiteisiin, tarkastusta ei välttämättä tehdä, vaan asian käsittely siirtyy odottaman toimenpiteiden valmistumista, jonka jälkeen tilannetta arvioidaan uudelleen. Tarkastusajankohdan lähestyessä terveystarkastaja ottaa erikseen yhteyttä ja sopii asukkaan kanssa tarkastusajankohdan, johon asianosaisilla on oikeus osallistua. Tavoitteena on, että asunnontarkastus tehdään kahden kuukauden sisällä asunnontarkastuspyynnöstä. Milloin asia hoidetaan kiireellisenä? Asiaa hoidetaan kiireellisenä ainoastaan, mikäli on syytä epäillä välitöntä terveysvaaraa. Kyse voi olla myrkkyvuodosta, säteilystä tai joku muu vastaava akuutti tilanne. Tavanomaisia sisäilmaongelmia tai –haittoja ei hoideta kiireellisinä. Taloudellinen tilanne tai muu henkilökohtainen tilanne ei oikeuta kiireellisiin toimenpiteisiin.
Tarkastuksella arvioidaan, esiintyykö terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita tai tarvetta lisäselvityksille. Arvio tehdään pääasiassa aistinvaraisesti ja tarvittaessa perusmittauksien avulla. Terveystarkastaja ei ota näytteitä esim. mikrobitutkimuksia varten. Asunnontarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, jossa esitetään mahdolliset jatkotoimenpiteet. Tarkastuskertomus on lähtökohtaisesti julkinen. Mahdollisista terveyshaitan selvittämiseksi tehtävistä lisätutkimuksista vastaa taloyhtiö, ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen. Mikäli päädytään lisäselvityksiin, terveyshaitan selvitysprosessi vie yleensä useita kuukausia. Lisäksi on syytä varautua siihen että korjaussuunnittelu, mahdolliset rakennusluvat ja itse korjaustyö voi olla pitkä prosessi.
Mikäli asunnossasi on tehty remontti, esim. kosteusvaurion jälkeen, ja epäilet sen olevan riittämätön, otathan ensisijaisesti yhteyttä rakennusvalvontaan. Terveysvalvonta ei arvio korjausmenetelmiä tai korjaustapaa, sillä korjaustyöhön sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia, jonka valvonnasta vastaa kunnan rakennusvalvontaviranomainen.
Terveysvalvonta ei ota kantaa vastikealennuksiin, eikä tarkastuksia tehdä vastikealennuksiin tueksi, esim. tilanteessa missä kiinteistön omistaja on jo ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. Terveysvalvonta ei myöskään avusta sijaisasunnon hankkimisessa korjaustöiden ajaksi. Tutkimustulosten tai -raporttien perusteella asukas voi pyytää kirjallisen asiantuntijalausunnon haitasta. Lausunto on maksullinen.
Vuokra-asunnossa
Ota aina ensin yhteyttä kiinteistön isännöitsijään ja/tai omistajaan. Jos isännöitsijä tai omistaja ei ryhdy selvittämään tai korjaamaan terveyshaittaa, voit ottaa yhteyttä terveysvalvontaan. Vuokralainen voi pyytää terveydensuojelulain mukaisen asunnontarkastuksen täyttämällä lomake-osiossa olevaa asunnontarkastuspyyntölomaketta. Pyyntöä ei kuitenkaan oteta käsittelyyn, eikä tarkastusta tehdä, mikäli olet jo muuttanut pois asunnosta. Pyynnön jälkeen terveysvalvonta ilmoittaa kaikille osapuolille kirjallisesti asian vireille tulosta. Lisäksi terveysvalvonta pyytää kiinteistön omistajalta tai tämän edustajalta kirjallisen selvityksen tilanteesta. Mikäli korjausvastuullinen on selvityksen perusteella ryhtymässä toimenpiteisiin, tarkastusta ei välttämättä tehdä, vaan asian käsittely siirtyy odottaman toimenpiteiden valmistumista, jonka jälkeen tilannetta arvioidaan uudelleen. Vastaavanlainen selvitys voidaan pyytää myös vuokranantajalta mikäli kyse on esim. omakotitalon vuokrauksesta. Tarkastusajankohdan lähestyessä terveystarkastaja ottaa erikseen yhteyttä ja sopii asukkaan kanssa tarkastusajankohdan, johon asianosaisilla on oikeus osallistua. Tavoitteena on, että asunnontarkastus tehdään kahden kuukauden sisällä asunnontarkastuspyynnöstä. Milloin asia hoidetaan kiireellisenä? Asiaa hoidetaan kiireellisenä ainoastaan, mikäli on syytä epäillä välitöntä terveysvaaraa. Kyse voi olla myrkkyvuodosta, säteilystä tai joku muu vastaava akuutti tilanne. Tavanomaisia sisäilmaongelmia tai –haittoja ei hoideta kiireellisinä. Taloudellinen tilanne tai muu henkilökohtainen tilanne ei oikeuta kiireellisiin toimenpiteisiin.
Tarkastuksella arvioidaan, esiintyykö terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita tai tarvetta lisäselvityksille. Arvio tehdään pääasiassa aistinvaraisesti ja tarvittaessa perusmittauksien avulla. Terveystarkastaja ei ota näytteitä esim. mikrobitutkimuksia varten. Asunnontarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, jossa esitetään mahdolliset jatkotoimenpiteet. Tarkastuskertomus on lähtökohtaisesti julkinen. Mahdollisista terveyshaitan selvittämiseksi tehtävistä lisätutkimuksista vastaa kiinteistön omistaja, ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen. Mikäli päädytään lisäselvityksiin, terveyshaitan selvitysprosessi vie yleensä useita kuukausia. Lisäksi on syytä varautua siihen että korjaussuunnittelu, mahdolliset rakennusluvat ja itse korjaustyö voi olla pitkä prosessi.
Terveysvalvonta ei ota kantaa vuokra-alennuksiin, eikä tarkastuksia tehdä vuokra-alennuksen tueksi, esim. tilanteessa missä kiinteistön omistaja on jo ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. Terveysvalvonta ei myöskään avusta sijaisasunnon hankkimisessa korjaustöiden ajaksi. Tutkimustulosten tai -raporttien perusteella asukas voi pyytää kirjallisen asiantuntijalausunnon haitasta. Lausunto on maksullinen.
Työpaikalla
Ota yhteyttä työnantajaasi sekä työpaikkasi työsuojeluorganisaatioon. Työsuojeluviranomaisena toimii Aluehallintovirasto. Terveysvalvonta ei osallistu työpaikkojen sisäilmaongelmien selvittämiseen.
Melu sisätiloissa
Toiminnan aiheuttamasta melusta vastaa melun aiheuttaja. Mikäli melusta on haittaa, tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä toiminnan harjoittajaan ja ilmoittaa tälle häiritsevästä melusta sekä keskustella mahdollisuuksista vähentää melua. Mikäli tämä ei tuota tulosta voi asiasta olla yhteydessä terveysvalvontaan. Terveysvalvonta tekee tarvittaessa alustavia melumittauksia tilanteen arvioimiseksi. Yksittäiset tai harvoin esiintyvät meluhaitat, eivät pääsääntöisesti johda toimenpiteisiin. Tällaiset haitat ovat esim. talvikunnossapitoon liittyvä auraus tai tilapäiset rakentamisesta aiheutuvat meluhaitat.
Kiinteistön ulkopuolelta kantautuvaan meluun liittyvät kysymykset kuuluvat pääsääntöisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminta voi olla luvanvaraista tai vaatia ilmoitusmenettelyn. Luvista ja ilmoitusten käsittelystä vastaa ympäristönsuojeluviranomainen. Ulkona koetun häiritsevän melun valvonta kuuluu niin ikään ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Rakentamislainsäädännössä on enimmäisarvoja teknisten laitteiden (esim. ilmalämpöpumput ja ilmanvaihtokoneet) aiheuttamalle melulle. Teknisten laitteiden aiheuttamasta melusta kannattaa keskustella kunnan rakennusvalvonnan kanssa.
Tilojen käyttäjistä aiheutuva melu, esimerkiksi häiritsevä elämäntapa asunnossa, lasten äänet, koiran haukunta, musiikin kuuntelu yms. eivät ole terveydensuojelulain tarkoittamaa melua, vaan on järjestyksenpitoon liittyvä kysymys. Kyseisissä asioissa tulee aina kääntyä taloyhtiön tai isännöitsijän puoleen. Järjestyslainsäädännön piiriin kuuluvan häiriköinnin valvonnasta vastaa viime kädessä poliisiviranomainen.
Terveysvalvonta ei puutu liikenteen aiheuttamaan meluun. Häiritsevästä liikennemelusta voi olla yhteydessä valtion (ELY-keskus) ja kuntien tienpitäjiin.
Häiritsevä naapuri
Naapurin häiritsevät elämäntavat, kuten äänekäs musiikki tai tv, lasten äänet tai haukkuvat koirat, ovat järjestyksenpitoon liittyviä asioita. Otathan näissä tapauksissa yhteyttä isännöitsijään. Järjestyksenpitoon liittyviä haittoja valvoo tarvittaessa poliisi. Voit tutustua myös Naapuruussovittelun keskuksen palveluihin mikäli keskustelu naapurin kanssa ei tuota tuloksia. Terveysvalvonta ei osallistu järjestyksenpitoon liittyvien asioiden selvittelyyn.
Naapurikiinteistöltä peräisin olevia haittoja voidaan tietyissä tilanteissa myös käsitellä ympäristönsuojelulain nojalla. Tällaisia haittoja ovat esim. naapurikiinteistön aiheuttamat savu- tai hajuhaitat. Käsittelystä vastaa silloin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ensisijaisesti myös naapurin roskaamisasiat. Hallintolain nojalla asian käsittely voidaan siirtää oikealle viranomaiselle. Suositeltavaa on kuitenkin olla suoraan yhteydessä oikeaan viranomaiseen.
Radonmittaukset
Sisäilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla. Asunnoissa kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan pitoisuudet asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Mittausajaksi suositellaan kahta kuukautta marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy tietoa mittausmenetelmistä ja organisaatioista, joilta voi tilata radonmittauspurkkeja. Terveysvalvonta ei tee radonmittauksia toiminnanharjoittajan tai yksityishenkilöiden puolesta. Säteilyturvakeskus on koonnut tietoja eri kuntien sisäilman radonista, sivulta voit hakea tietoa, esim. postinumeron perusteella.
Ohjeita asuntokauppaa suunnittelevalle
Terveysvalvonta ei tee kuntotarkastuksia asuntokauppaa varten. Kuntotarkastuksia tekevät kaupalliset yritykset, joiden yhteystietoja löydät esim. internetin yrityshakemistoista tai numeropalvelusta.
Tarkasta koko asunto huolellisesti sisältä ja ulkoa ennen ostopäätöstä. Kiinnitä huomiota hajuihin ja kosteusjälkiin sisäpinnoilla. Myös korjaamattomat, sittemmin kuivuneet kosteusvauriot, voivat aiheuttaa haittaa. Märkätiloissa on hyvä suorittaa kosteuskartoituksia. Poikkeavat hajut tai tunkkainen sisäilma kertoo yleensä ongelmista. Hajuja kannattaa haistella etenkin lattian ja ulkoseinän liitoskohdissa sekä ikkunan karmien ympärillä. Etenkin vanhemmissa rakennuksissa em. kohdista tapahtuu ilmavuotoja sisätiloihin. Maakellarimainen haju voi olla merkki homevauriosta. Tarkista myös, että perusjärjestelmät kuten lämmitys, ilmanvaihto ja kodinkoneet ja -laitteet toimivat normaalisti ja että asunnossa on tuloilmaventtiilit. Ikkunaremontin yhteydessä tuloilman saanti jää helposti vajanaiseksi. Ilmanvaihdon asianmukaisuus on helppo tarkistaa mittauksin asiantuntevan ilmanvaihtohuoltoyrityksen toimesta.
Vanhoissa taloissa on mahdollisesti käytetty kivihiilitervaa (kreosootti), asbestia tai muita haitallisia aineita rakenteissa. Selvitä asiantuntijan avulla, voiko tällaisia aineita olla rakennuksessa siten, että asukkaat voivat altistua niille. Kiinteässä muodossa olevat haitta-aineet eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita terveyshaittaa asukkaille.
Rakennuksen ulkopuolella on hyvä varmistaa, että pintavedet valuvat rakennuksen seinistä poispäin ja että kattovedet johdetaan pois seinän viereltä tai hulevesiviemäriin. Salaojakaivoihin kattovesiä ei saa johtaa.
Asuntokaupan yhteydessä kannattaa aina teettää kattava kuntotutkimus. Tutustu huolellisesti asunnon kuntotutkimusraporttiin. Pyydä kuntotutkijaa arvioimaan löydösten merkitys ja antamaan arvio tarvittavista korjauksista ja niiden kiireellisyydestä, lisätutkimustarpeista ja seurattavista riskirakenteista sekä suositelluista, haittoja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.